Havaintoja kurssi-ilmoittautumisista

Vaihto-opiskelun riemuihin liittynee kohteesta riippumatta kohtalainen määrä paperisotaa. Ennen tänne tuloani minun piti täyttää melko monta lappua, skannata ne kaikki ja lähettää Unkariin sekä paperisena että sähköpostitse. Kohdeyliopistoon pitää lähettää muun muassa luettelo haluamistaan kursseista. Kyseisen luettelon nimi on Learning Agreement, ja se täytetään ensin ennen vaihtoa, sitten vaihdon aikana ja viimeisen kerran vaihdon jälkeen.

Kummallista Learning Agreementin täyttämisessä on se, että ennen vaihtoa kurssit pitää valita sen lukuvuoden tarjonnasta, jonka aikana hakemusta tehdään. Tämä varmaan toimii jollain aloilla (millä?), joissa kurssit toistuvat muutoksitta vuodesta toiseen. Lappua täyttäessäni olin vähän ihmeissäni, sillä tiesin jo etukäteen, ettei kaikkia luettelemiani kursseja todennäköisesti järjestetä vaihtovuoteni aikana. Kotiyliopistoni väki osasi kuitenkin lohduttaa kertomalla, ettei sillä oikeastaan ole niin kauheasti väliä, mitä Learning Agreementtiini laitan, sillä homma tehdään joka tapauksessa uudestaan kohdeyliopistossa. Ilmeisesti kyse on lähinnä siitä, että joku haluaa varmistaa, että yliopistossa ylipäätään on jotain minua kiinnostavia kursseja.

Learning Agreementin täyttäminen oli siinä mielessä hauskaa, että sain fiilistellä yliopiston mielenkiintoista kurssitarjontaa ja oppiaineiden sivuja jo etukäteen. Valitettavasti yliopistojen sivut on vain harvoin koottu siten, että niiltä olisi edes jokseenkin mielekästä löytää etsimänsä: Olen usein aivan eksyksissä Turunkin yliopiston sivuilla, eikä spesifihkö yliopistosanasto varsinaisesti ole parhaiten hallitsemani osa unkarin kieltä. Minkäänlaiset “Erasmus-opiskelija, klikkaa tästä!”-linkit eivät tietenkään auttaneet, sillä ne veivät ainoastaan luetteloihin yliopiston “kansainvälisille opiskelijoille” tarjoamista (lähinnä) englanninkielisistä kursseista.

Lopulta kaikki papereiden täyttämiseen tarvitut tiedot löytyivät sivustojen sokkeloista, ja ajattelin pahimman olevan ohi. Naiivia rauhaani riitti siihen asti, kunnes sain tunnukset Szegedin yliopiston intranettiin, Neptuniin. Turun yliopiston intranetin käyttäjäystävällisyydestä on melko vähän hyvää sanottavaa, mutta ei täälläkään kauheasti paremmin mene. Kaikille kursseille pitää ilmoittautua Neptunin kautta, mutta sen kautta voi ilmoittautua ainoastaan kursseille, joille on saanut opinto-oikeuden. Vaihto-opiskelijoilla tämä opinto-oikeus rajoittuu oletuksena noihin aiemmin mainittuihin “kansainvälisille opiskelijoille” tarjottuihin kursseihin. Tavallisten opiskelijoiden kursseille päästäkseen pitää kutakin kurssia varten hankkia erillinen koodi kurssin järjestävän laitoksen sihteeriltä.

En ottanut koko Neptun-asiasta kauheasti stressiä, sillä turkulaisen fennougristin ei ainakaan pääaineensa puitteissa tarvitse yleensä ilmoittautua kursseille, ja ajattelin, että tämä on täälläkin vain jokin muodollisuus, jonka suorittamisella ei ole mikään erityinen kiire. Viime viikon perjantaina sain kuitenkin sähköpostiviestin, jossa kerrottiin, että viimeinen päivä lisätä kurssit Neptuniin on kyseisen viikon sunnuntai. Kuten aiemmin esittelemästäni lukujärjestyksestä voi päätellä, täällä ei tapahdu mitään perjantaisin, joten olin hieman stressaantunut miettiessäni, mistä ihmeestä hankin puuttuvat koodit sunnuntaiksi. Menin suomalais-ugrilaiselle laitokselle ja sanoin, etten ymmärrä, miten Neptun toimii. Henkilökunta totesi, ettei ymmärrä kukaan muukaan, ja siksi kurssi-ilmoittautumisten deadlinea on päätetty siirtää viikolla eteenpäin.

Viikossa ehtii tapahtua paljon. Se on sen verran pitkä aika, että siinä ehtii unohtaa esimerkiksi sen, ettei täällä tosiaan tapahdu mitään perjantaisin. Keskiviikkona sitten tajusin, ettei kauheasti ylimääräistä aikaa asian hoitamiseen enää ole. Tätä kirjoittaessani (perjantai klo 16) melkein kaikki on valmista: kaikki fennougristiikan ja slavistiikan kurssit sekä espanjan laitoksen järjestämä baskin kurssi löytyvät nyt Neptunistani, mutta osa altaistiikan kursseista puuttuu yhä. Kävin kyselemässä koodien perään eilen, mutta koodien tekemiseen vaadittu tietokoneohjelma ei toiminut, joten minua pyydettiin palaamaan takaisin seuraavana päivänä. Ilmeisesti ainakin osa on siis töissä myös perjantaisin. Tänään sitten palasin paikalle, ja altaistien kiltti sihteeri pyysi minua odottelemaan hetken, sillä ohjelma ei oikein vieläkään toiminut. Ehdin kerrata venäjän läksyt, kunnes sihteeri totesi, ettei tästä tule mitään. Hän lupasi hoitaa homman viikonlopun aikana.

Juuri tulleen tiedon mukaan ensi viikko on jonkinlainen Neptunin kanssa mokanneiden siirtymäviikko, jonka aikana voi toimittaa jonkin paperilapun johonkin ja ilmoittautua sitä kautta puuttuville kursseille. Uskon, että ihana sihteeri tekee parhaansa, mutta voi hyvin olla, että minun pitää taas ensi viikolla mennä esittämään(?) hölmöä vaihtaria jonkun yliopistohepun toimistoon. Vaikka eksynyt ulkkari -monologini ei sulattanutkaan toisessa blogitekstissä mainitun lipuntarkastajan sydäntä, olen sittemmin huomannut sen olevan aika kätevä tapa päästä erinäisistä pälkähistä. Niistähän voisi vaikka kirjoittaa blogitekstin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *