Viirdáš čáálá

Tiervâ!

Mij vala-uv ep määti preteriti (moonnâm ääigi?) teikâ duaali mut hällä väliä. Mun čaalâm tego mun ain čaalâm.

Onne mun mainâstâm munnuu visteest já muu uđđâ ustevist (must ij lah tuše ohtâ uđđâ ustev mut mun jiem määti maaŋgâlovo sujâtteme še).

Munnuu viste

Mun já Tomi ässeen Jeerast. Tot lii Säämi máttááttâskuávdáá asâttâh Anarist. Munnuust lii ohtâ viste, kost lii puoh, mii munnust tääbbin Anarist lii. Tääbbin láá seŋgâ (tot lei kyehti seeŋgâ) já kyehti pargopeevdi. Muu pargopeevdi alne láá muu tiättur, ennuv kirjeh já lamppu. Tomi pargopeevdi alne láá suu tiättur, kyehti koppâ já veikkâ mii. Mun poorgâm ain seeŋgâst já sun meiddei.

Munnuu visteest lii meiddei uccâ lávgumviste, mii lii pyeri. Munnuu visteest ij lah kievkkân. Tot lii munnuu viste paaldâst. Tan táálust láá kyehti keerdi. Munnuu viste lii keerdist kyehti. Munnuu viste vyelni lii sävni já viste, kost lii posâlemmaašin. Jeera lii Aanaarjäävri riddoost já munnust lii nubbe sävni riddoost. Tot lii muorâsävni, mut siste lii tuše šleđgâsävni.

Munnuu laasâ lii styeres já tast puávtám uáiniđ Aanaarjäävri. Laasâ oovdâst láá ooraans lasâlijneh. Tondiet visteest lii ain muččâdávt čuovâ.

Munnuu visteest lii meiddei kirjeilddee. Tobbeen láá munnuu kirjeh já liteh. Munnust lii vala lasseen pivtâsskappi, mut munnuu káárvuh láá ain stoovli alne, kirjeilddee paaldâst. Jiem tieđe, mondiet.

Muu uđđâ ustev nummeer ohtâ

Anarist iä lah ennuv ulmuuh mut sij láá ustevliih. Moonnâm ohhoost muoi láán kievkkánist já toho puátá omâs nieidâ. Sun lei ilolâš já sárnu ennuv. Mun lam kyehtlovkyehti ihásâš já sun meiddei. Taan ohhoost muoi láán säävnist já Papanast já puoh lei pyereest. Sun addel munjin šiev kirje. Vaidâlitteht sun ij lah tääl Anarist, ko jieht sun vuálgá meddâl. Mut kenski muoi teiveen vala!

Muu uđđâ ustev nummeer kyehti lii aanaarlâš já sárnu pyereest anarâškielâ. Sun lii eštuu hitruu! Onne mij moonnâp Papanas(?) já mun puurâm pizza. Pyeri oholoopâ!

Kursiivilla olen kirjoittanut sanat, joita en olisi osannut tai joita en osaisi taivuttaa kyseiseen muotoon ilman sanakirjaa.

Hei!

Me emme vieläkään osaa preteritiä (mennyttä aikaa?) tai duaalia mutta hällä väliä. Kirjoitan niin kuin olen aina kirjoittanut.

Tänään kerron huoneestamme ja uudesta ystävästäni (minulla ei ole vain yhtä ystävää, mutta en osaa monikonkaan taivutusta.)

Meidän (kahden) huone

Minä ja Tomi asumme Jeerassa. Se on Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asuntola Inarissa. Meillä on yksi huone, jossa on kaikki, mitä meillä on täällä Inarissa. Täällä on sänky (se oli kaksi sänkyä [eli pistimme sängyt yhteen]) ja kaksi työpöytää. Minun työpöydälläni on tietokoneeni, paljon kirjoja ja lamppu. Tomin työpöydällä on hänen tietokoneensa, kaksi mukia ja vaikka mitä. Minä työskentelen aina sängyllä ja hän myös.

Meidän huoneessamme on myös pieni kylpyhuone, mikä on hyvä. Huoneessamme ei ole keittiötä. Se on huoneemme vieressä. Tässä talossa on kaksi kerrosta. Meidän huoneemme on kerroksessa kaksi. Huoneemme alla on sauna ja huone, jossa on pesukone (= pesutupa). Jeera on Inarinjärven rannalla ja meillä on toinen sauna rannassa. Se on puusauna, mutta sisällä on vain sähkösauna.

Ikkunamme on iso ja siitä voin nähdä Inarinjärven. Ikkunan edessä on oranssit verhot. Siksi huoneessa on aina kaunis valo.

Huoneessamme on myös kirjahylly. Siellä ovat kirjamme ja astiamme. Meillä on vielä lisäksi vaatekaappi, mutta vaatteemme ovat aina tuolilla kirjahyllyn vieressä. En tiedä, miksi.

Uusi ystäväni numero yksi

Inarissa ei ole paljon ihmisiä, mutta he ovat ystävällisiä. Viime viikolla olemme keittiössä ja sinne tulee outo (tuntematon) tyttö. Hän oli iloinen ja puhuu paljon. Minä olen 22-vuotias ja hän myös. Tällä viikolla me olemme saunassa ja Papanassa (baari/pizzeria) ja kaikki oli hyvin (en osaa sanoja kuten “kivaa” tai “mukavasti”). Hän antoi minulle hyvän kirjan. Valitettavasti hän ei ole nyt Inarissa, koska hän lähtee eilen pois. Mutta ehkä tapaamme vielä!

Uusi ystäväni numero kaksi on inarilainen ja puhuu hyvin inarinsaamea. Hän on tosi hauska! Tänään me menemme Papanaan ja minä syön pitsaa. Hyvää viikonloppua!

Tiervâ!

Must lei vuossâmuš oles okko Anarist já Säämi máttááttâskuávdáást. Já uáli pyeri tot lei! Tääbbin lii šiev kirjerááju já mun lam tobbeen jyehi peivi. Tääl mun oopâm ennuv anarâškielâ jyehi peivi. Mun tiäđám, mii lii ”kulkuri” já ”vene” anarâškielân. Kielâkyeimi-kirje pittáást kulmâ lává Hendâ, kuálasteijee, já Rávnár, kolgolâš. Rávnár haalijd Heendâ kyele já sun áigu varriđ Heendâ kuuvl. Tot lei uáli oomâs… Mut kirje lii pyeri, luuvâ tom!

Mun tiäđám še, mii lii ”rautu” anarâškielân, mut mun jiem tieđe, maggaar kyeli rávdu (rautu) lii. Jiem lah kuálasteijee!

Oholoppâ lei meiddei pyeri. Mun, Tomi já munnuu skippáár Onneli maneh Čevetjäävrist. Tobbeen láá nuorttâlij juhle. Šiev Sonja fáálá viste tuuveest. Siijdâst láá markkâneh já konsert. Mun puurâm šapšâ já sáárnum anarâškielâ.

Terve!

Minulla oli ensimmäinen kokonainen viikko Inarissa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Ja se oli tosi hyvä! Täällä on hyvä kirjasto ja minä käyn siellä joka päivä. Nyt opin paljon inarinsaamea joka päivä. Tiedän, mitä tarkoittavat ”kolgolâš” ja ”käärbis”. Kielâkyeimi-kirjan kappaleessa kolme on Henti, kalastaja, ja Rávnár (äännä vaikka ”räynär”), kulkuri. Rávnár haluaa Hentin kalaa (kalat, en osaa monikon akkusatiivia) ja hän aikoo muuttaa Hentin luokse. Se oli vähän outoa… Mutta kirja on hyvä, lue se!

Tiedän myös, mikä rautu on inarinsaameksi, mutta en tiedä, millainen kala rautu on. En ole kalastaja!

Viikonloppukin oli hyvä. Minä, Tomi ja kaverimme Onneli menemme (menimme) Sevettijärvelle. Siellä on (oli) kolttasaamelaisten juhlat. Hyvä (en tiedä sanaa ’ystävällinen’) Sonja tarjoaa (tarjosi) huoneen mökistä. Kylässä on (oli) markkinat ja konsertti. Minä syön (söin) siikaa ja puhun inarinsaamea (ensimmäistä kertaa asiakaspalvelutilanteessa!!).

Havaintoja: Aika paljonhan tätä tekstiä jo tulee! Osaamani sanasto on vielä vähän kummaa, ja blogini kaipaisi kovasti menneen ajan muotoja, mutta koitan olla katsomatta valmiita taivutusmuotoja sanakirjasta niin kauan kuin en osaisi niitä itse muodostaa. Inarissa on kivaa, tulkaa Inariin, jee!

Onne lei pyeri peivi. Šoŋŋâ lei pyeri. Tomi já mun lááim meecist. Meecist lei stuárrâ keđgi já 10 000 x sare. Meecist lei meiddei puásui! Ehidist mun puurâm tortilla.

Tänään oli hyvä päivä. Sää oli hyvä. Tomi ja minä olimme metsässä. Metsässä oli iso kivi ja 10 000 x mustikka. Metsässä oli myös poro! Illalla minä syön tortillaa.

Havaintoja: Olisin halunnut myös kertoa, että metsässä oli paljon puita, koska tiedän, että ’puu’ on inarinsaameksi muorâ. Valitettavasti en tiedä, missä muodossa olla-verbi olisi sen kanssa, miten sanotaan ’paljon’ tai missä muodossa ’puu’ olisi. Olisi tuntunut turhan hölmöltä sanoa, että metsässä oli puu. Kiersin kongruenssiongelman lähes näppärästi mustikoiden kohdalla.

Oikeasti kirjoitushetkellä tortillat oli jo syöty, mutta en tiedä mitään inarinsaamen verbityypeistä (vaikkakin pohjoissaamen perusteella osaan arvata jotain tulevasta), joten en voinut taivuttaa verbiä preteritissä. Todellisuudessa myös Tomi sai tortillaa, mutta verbin taivuttaminen kaksikkoon ei sekään tullut kysymykseen. En tiedä, mikä tortilla on saameksi, mutta veikkasin noin.

Tiervâ!

Mun lam Iida, anarâškielâ uappee. Mun lam Porist, mut 2019/2020 mun aasâm Anarist. Taat lei muu vuossâmuš okko Anarist!

12.8. Mun já Tomi laan Anarist! Uđđâ päikki lii pyeri.

14.8. Onne lei orientaatiopeivi.

15.8. Vuossâmuš anarâškielâ tijme! Ehidist mun lah säävnist já jäävrist!

16.8. Onne lei Ijâttes ijjâ. Muu máttáátteijee já Mari Boine lava konsertist.

17.8. Onne lii Ijâttes ijjâ.

(Samma på finska)

Hei!

Minä olen Iida, inarinsaamen opiskelija. Minä olen Porista, mutta (lukuvuoden) 2019/2020 asun Inarissa. Tämä oli minun ensimmäinen viikko Inarissa!

12.8. Minä ja Tomi olemme Inarissa! Uusi koti on hyvä.

14.8. Tänään oli orientaatiopäivä.

15.8. Ensimmäinen inarinsaamen tunti! Illalla minä olin saunassa ja (uin) järvessä!

16.8. Tänään oli Ijahis Idja (-festivaali). Minun opettaja ja Mari Boine olivat (ts. esiintyivät) konsertissa.

17.8. Tänään on (vielä) Ijahis Idja (-festivaali).

Havaintoja: Osaan yhden verbin: olla. Osaan oikeastaan siitä vain muutaman muodon, y. 1., 2. ja 3. preesensin ja y. 3. preteritin, mutta selvitin loput tässä tarvitsemani sanakirjasta. Tiedän, mikä on lokatiivin pääte, mutta en osaisi itsenäisesti laittaa sanoja mihinkään sijaan, sillä en tiedä, millaisia vartalonmuutoksia niissä tapahtuu. En tiedä viikonpäivien nimiä, joten en sellaisia tähän laittanut. En tiedä myöskään numeroista mitään, joten en kirjoittanut niitä auki. Osaan ehkä noin kolmekymmentä sanaa.